Suomalainen työelämä

Suomessa lain mukaan kaikkia pitää kohdella yhdenvertaisesti ja tasa-arvoisesti. Hyvinvointi on tärkeä osa työelämää. Suomessa työn ja muun elämän yhteensovittaminen on helppoa.

Suomalaisessa työkulttuurissa on matala hierarkia. Omia näkemyksiä voi tuoda esiin iästä ja tittelistä riippumatta. Työpaikan arki voi vaihdella eri työpaikoilla.

Työnantajan täytyy huolehtia työturvallisuudesta ja noudattaa lakeja, jotka säätelevät esimerkiksi työaikaa ja vuosilomia. Säännöllinen työaika on enintään kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Siksi töiden jälkeen ehtii harrastaa ja viettää vapaa-aikaa. Myös perhe-elämän ja työn yhteensovittaminen on Suomessa helpompaa kuin monissa muissa maissa.

Lue lisää perhevapaista ja joustoista InfoFinlandin sivuilta Lomat ja vapaat sekä Perhe-elämän ja työn tasapaino.

Työntekijöitä tarvitaan eri puolilla Suomea monelta eri alalta. Eniten työllistäviä toimialoja ovat sosiaali- ja terveyspalvelut, koulutus, majoitus- ja ravitsemuspalvelut ja muut palvelualat.

Tarkempaa tietoa työmarkkinatilanteesta ja eniten työllistävistä aloista löydät InfoFinlandin sivulta Työmahdollisuudet Suomessa.

Koulutus ja kielitaito

Suomessa useimpiin työtehtäviin pitää olla tietty pohjakoulutus. Ihmiset ovat Suomessa kansainvälisesti vertailtuna korkeasti koulutettuja. Usein työpaikoilla vaaditaan myös tietyn tasoista kielitaitoa.

Lue lisää aiheesta InfoFinlandin sivulta Kielitaito ja pätevyysvaatimukset.

Suomessa arvostetaan koulutusta ja itsensä kehittämistä. Monet työnantajat myös kannustavat työntekijöitä osallistumaan kursseille tai lyhyisiin koulutuksiin työsuhteen aikana. Näin työntekijät voivat hankkia lisää osaamista. Tällaisia koulutuksia ovat esimerkiksi suomen kielen kurssit, tietotekniikan kurssit tai muut koulutukset, joita työntekijät tarvitsevat työssään. Usein työnantajat järjestävät sellaisia koulutuksia henkilöstölleen.

Voit myös opiskella vapaa-ajalla monissa eri oppilaitoksissa, esimerkiksi avoimessa yliopistossa, kesäyliopistossa tai työväenopistoissa. Lue lisää InfoFinlandin sivulta Opiskelu harrastuksena.

Suomalaisessa työelämässä on paljon sääntöjä, joita työntekijän ja työnantajan täytyy noudattaa. Lakeihin ja työehtosopimuksiin on kirjattu esimerkiksi tiedot työajasta, vähimmäispalkasta, sairausajan palkasta, lomista, irtisanomisesta ja muista ehdoista. Laissa on tarkat määräykset siitä, miten työnantajan täytyy huolehtia työturvallisuudesta ja työterveydestä.

Tietoa työntekijän oikeuksista ja velvollisuuksista Suomessa löydät InfoFinlandin sivulta Työsuhteen aikana.

Suomen lakien mukaan kaikenlainen syrjintä työpaikoilla on kiellettyä. Ketään ei saa syrjiä iän, sukupuolen, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvästä syystä. Naiset ja miehet käyvät yhtä paljon ansiotyössä ja ovat siellä samanarvoisia.

Työnantajan täytyy pitää huolta, että yhdenvertaisuus ja sukupuolten välinen tasa-arvo toteutuvat työpaikalla.

Lue lisää aiheesta InfoFinlandin sivulta Töissä ilman syrjintää.

Suomessa työntekijät työskentelevät melko itsenäisesti. Esihenkilö ei valvo koko ajan työntekijöiden työntekoa. Luotettavuus on keskeistä, eli tehdään ne työt, joista on sovittu. Aina voi kysyä muilta työntekijöiltä tai esihenkilöltä ohjeita tai apua eri tilanteissa.

Suomalaisessa työelämässä arvostetaan täsmällisyyttä. Odotus on, että jokainen työntekijä saapuu ajoissa töihin ja noudattaa aikatauluja. Myös tunnollisuus ja ahkeruus on tärkeää. Jos esimerkiksi aika ei riitä työtehtävän tekemiseen, se kannattaa sanoa suoraan esihenkilölle. Tule töihin aina niin ajoissa, että kun työaika alkaa, olet valmis aloittamaan työt. Tämä tarkoittaa sitä, että olet esimerkiksi jo vaihtanut työvaatteet päälle. Jos kuitenkin myöhästyt, ilmoita siitä työpaikallesi. 

Suomalaisilla työpaikoilla tärkein tavoite on tehdä työt tehokkaasti. Monet suomalaiset eivät esimerkiksi kerro kovin paljon yksityiselämästään työpaikalla. Yleensä suomalaiset arvostavat suorapuheisuutta ja menevät suoraan asiaan. Omat ajatukset kannattaa kuitenkin ilmaista niin, että arvostaa myös muiden mielipiteitä. Kokouksissa ja palavereissa voidaan tervehtimisen jälkeen mennä suoraan asiaan.

Työpaikan sisäinen viestintä

Yleensä työpaikan tulevista tapahtumista ja muutoksista kerrotaan kokouksissa. Jos osallistuu kokouksiin, usein voi vaikuttaa asioihin, ehdottaa muutoksia ja kehittää omaa työtään. Suomalaisessa työkulttuurissa kollegat yleensä arvostavat oma-aloitteisuutta.

Jokaisella työpaikalla on myös muita sovittuja sisäisen viestinnän kanavia. Nämä kanavat ovat usein digitaalisia. Seuraa viestintää työpaikallasi.

Työpaikoilla ei yleensä anneta lahjoja. Tärkeinä merkkipäivinä (syntymäpäivät, naimisiinmeno, eläkkeelle jääminen) työkaverit tai työnantaja kuitenkin yleensä muistavat merkkipäivän viettäjää pienellä lahjalla tai kukkakimpulla.

Tavallinen työpäivä kestää yleensä kahdeksan tuntia. Työntekijä voi myös sopia työnantajansa kanssa toisenlaisesta työajasta. Suomessa on tavallista, että työntekijät eivät tee paljon ylitöitä. Töitä tehdään sen verran kuin työsopimuksessa on sovittu.

Suomessa lomakausi alkaa toukokuun alussa. Työntekijän lomapäivien määrä riippuu siitä, milloin työsuhde on alkanut ja miten monta vuotta hän on ollut töissä. Lomapäiviä karttuu keskimäärin 2–2,5 päivää jokaisesta kuukaudesta, jonka olet töissä. Loma-ajalta maksetaan palkkaa ja lomaa ennen tai loman jälkeen lomaraha. Palkallisen loman lisäksi voi anoa palkatonta lomaa. Suomessa loma-ajat ovat pitkiä verrattuina moniin muihin maihin. Suurin osa työnantajista myös arvostaa sitä, että työ ja muu elämä ovat tasapainossa keskenään, ja toivovat, että työntekijät pitävät lomansa säännöllisesti. Suomessa on yleistä ajatella, että työntekijät pystyvät tekemään työnsä paremmin, jos he saavat levätä välillä.

Lue lisää aiheesta InfoFinlandin sivulta Lomat ja vapaat.

Tauot ja lepoajat

Työsopimuksessa lukee usein, kuinka pitkiä taukoja päivä sisältää ja milloin. Yleensä työpäivään kuuluu lounastauko ja kahvitaukoa. Joskus kahvitaukoja voi olla kaksi. Taukojen pituus kannattaa tarkistaa esihenkilöltä.

Lounastauko on työpäivän aikana oleva tauko, jolloin voit syödä ja levätä. Lounastauon pituus vaihtelee eri työpaikoissa. Jos työvuorosi kestää vähintään 6 tuntia, sinulla on oikeus vähintään 30 minuutin lounastaukoon. Alle 6 tunnin työpäivään ei yleensä kuulu ruokataukoa. Yleensä ruokatauko ei ole työaikaa, eli sen ajalta ei makseta palkkaa. Jos saat tauon aikana poistua työpaikalta, taukoa ei lasketa työajaksi.

Työpaikkaruokailu on järjestetty eri tavalla eri työpaikoissa: joissakin työpaikoissa on oma ruokala, toisissa paikoissa taas työntekijä tuo kotoa oman ruoan. Joissakin työpaikoissa voi ostaa edullisia lounasseteleitä, joilla voi maksaa lounaan työpaikan lähellä olevissa ruokapaikoissa. Lounaan aikana ei yleensä tehdä töitä.

Työvuorojen välissä täytyy lain mukaan olla vähintään 11 tuntia vapaa-aikaa. Kerran viikossa täytyy olla vähintään 35 tuntia yhtenäistä lepoaikaa ilman keskeytyksiä.

Omien asioiden hoitaminen työpäivän aikana

Työaikana ei saa hoitaa omia yksityisasioita, vaan ne täytyy hoitaa työajan ulkopuolella. Työtuntien määrä on kirjattu työsopimukseen, ja nämä tunnit täytyy tehdä. Tauon aikana on mahdollista hoitaa esimerkiksi tärkeitä puheluita. Voit myös anoa palkatonta vapaata, jos tilanne vaatii pitempää poissaoloa työpaikalta.

Jos jostain syystä et onnistu saamaan esimerkiksi aikaa lääkäriin työajan ulkopuolella, neuvottele poissaolosta esimiehen kanssa etukäteen ja sovi, millä tavalla voit korvata sen ajan, joka kuluu lääkärissä käyntiin.

Työhyvinvointi ja virkistys

Monilla työpaikoilla on erilaisia virkistyspäiviä ja juhlia, jotta työntekijät jaksavat ja viihtyvät paremmin. Työnantaja voi tarjota työntekijöille myös erilaisia harrastusmahdollisuuksia työn ohessa.

Monet suomalaiset ovat kristittyjä, mutta eivät kovin uskonnollisia. Kulttuurissa noudatetaan kuitenkin edelleen monia kristillisiä tapoja. Työelämässä uskonnon vaikutus näkyy monissa työntekijöiden vapaapäivissä. Kristillisinä juhlapyhinä, kuten jouluna ja pääsiäisenä, on lakisääteisiä vapaapäiviä.

Joillakin työpaikoilla, kuten esimerkiksi sairaaloissa, työskennellään myös juhlapyhinä. Juhlapyhien ajalta työntekijöille maksetaan suurempaa palkkaa. Tarkista korvaus työehtosopimuksestasi.

Lue lisää juhlapyhistä InfoFinlandin sivulta Suomalaiset juhlapäivät.

Uskonnolliset tavat tai rituaalit eivät kuulu suomalaiselle työpaikalle. Joillakin työpaikoilla on järjestetty rukouspaikka, jos työntekijät ovat sitä toivoneet. Yleensä tällaisia käytäntöjä ei kuitenkaan työpaikoilla ole. Jos työntekijä haluaa pitää kesken työpäivän esimerkiksi rukoushetken, sen täytyy tapahtua sovittujen taukojen yhteydessä. Uskonnosta kertovat ulkoiset merkit, kuten päähuivit, ovat Suomessa sallittuja, mutta kaikkien täytyy noudattaa työpaikan sääntöjä pukeutumisesta. Tämä johtuu niistä säädöksistä, jotka liittyvät työturvallisuuteen ja hygieniaan. Työtehtävät täytyy suorittaa uskonnosta riippumatta.

Voit lukea lisää suomalaisen yhteiskunnan arvoista ja tavoista sivulta Suomalainen tapakulttuuri.