Tietoa Kauniaisista
Paikallistietoa
Valitse kunta, niin voit nähdä tietoa paikallisista palveluista, kun liikut sivustolla.
Liikenne
Pääkaupunkiseudulla on hyvät joukkoliikenneyhteydet. Kauniaisissa on rautatieasema, ja kaupungissa kulkevat monien linja-autojen reitit.
Reittiopas-palvelusta voit hakea tietoa reiteistä pääkaupunkiseudulla. Palvelu ehdottaa, miten voit päästä julkisilla liikennevälineillä paikasta toiseen.
Julkisissa liikennevälineissä voit maksaa matkan puhelimen HSL-sovelluksella tai matkakortilla. Monet kaupat ja kioskit myyvät myös matkalippuja. Voit ostaa lipun myös automaatista. Lippua ei voi ostaa kuljettajalta.
Matkakortin voit ostaa Kauniaisten kaupungintalolta.
Kaupungintalo
Kauniaistentie 10
Lähin lentoasema on Helsinki-Vantaan lentoasema.
Lue lisää: Liikenne Suomessa.
Päätöksenteko ja vaikuttaminen
Kauniaisten asioista päättää kaupunginvaltuusto. Siinä on 35 jäsentä, jotka edustavat eri poliittisia ryhmiä. Valtuusto valitaan joka neljäs vuosi kunnallisvaaleissa.
Kauniaisten kaupungin sivuilla voit lähettää palautetta hallinnolle. Voit myös tehdä aloitteita ja kysymyksiä sekä kommentoida asioita suomeksi ja ruotsiksi. Myös englanninkielisiin kysymyksiin vastataan.
Uskonto
Espoossa ja Helsingissä toimii monia uskonnollisia yhteisöjä. Uskonnot Suomessa -palvelusta voit hakea tietoa uskonnollisen yhteisön ja paikkakunnan mukaan.
Kauniaisissa on evankelisluterilainen kirkko, jossa toimii kaksi seurakuntaa, suomenkielinen ja ruotsinkielinen. Lisäksi Kauniaisissa on ruotsinkielinen metodistikirkko.
Lue lisää: Kulttuurit ja uskonnot Suomessa.
Perustietoa
Kauniainen on yksi pääkaupunkiseudun neljästä kunnasta. Se sijaitsee Espoon keskellä 15 km Helsingistä länteen.
Kauniaisissa on noin 10 000 asukasta. 60 % puhuu äidinkielenään suomea, 32 % ruotsia ja 9% muita kieliä. Kauniaisten pinta-ala on 6,0 km2.
Historia
Vuonna 1906 Kauniaisiin perustettiin osakeyhtiö, joka möi huvilatontteja pääkaupunkiseudun asukkaille. Alueelta oli suora yhteys Helsinkiin. Vuonna 1920 huvilayhdyskunnasta tuli kauppala. Aluksi suurin osa asukkaista oli ruotsinkielisiä. Vuonna 1972 kauppala sai kaupunkioikeudet.