Tietoa Turusta

Turku ympäristökuntineen on vireä Itämeren alueen kasvukeskus. Monipuolinen elinkeinorakenne, dynaamiset yritykset, korkealuokkainen koulutus-, kulttuuri- ja palvelutarjonta sekä kaunis saaristo muodostavat Turusta houkuttelevan yhdistelmän. Turun väkiluku on noin 195 000 ja kasvaa noin 1 000 hengellä vuodessa.

Turku on virallisesti kaksikielinen kaupunki, ja sen asukkaista noin 5 % puhuu äidinkielenään ruotsia. Turku on myös monikulttuurinen ja monikielinen kaupunki. Sen asukkaista yli 14 % puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea. Suurimmat muun kieliset ryhmät ovat koko järjestyksessä: venäjä, arabia, kurdi, albania, somali, viro, englanti ja farsi.

Tietoa ja uutisia Turun kaupungin palveluista, päätöksenteosta ja tapahtumista löydät turku.fi-verkkosivustolta. Ajankohtaista tietoa julkaistaan myös Turun kaupungin somekanavilla Facebookissa, Instagramissa, Twitterissä ja YouTubessa.

Turussa toimii lukuisia erilaisia uskonnollisia yhteisöjä. Turussa on monen eri uskontokunnan pyhäkköjä sekä rukouspaikkoja. Uskonnot Suomessa -palvelusta voit hakea tietoa uskonnollisen yhteisön ja paikkakunnan mukaan.

Turun kaupungin uusi poliittinen johtamismalli ja toimielinrakenne on astunut voimaan 1.8.2021. Kaupungin ylintä johtoa edustavat pormestari ja kolme apulaispormestaria, jotka muodostavat pormestariston. Pormestaristo ohjaa ja yhteensovittaa kaupungin toimintaa kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen päätösten mukaisesti.

Turun kaupungin ylintä päätösvaltaa käyttää kaupunginvaltuusto, jossa on 67 valtuutettua. Valtuutetut ja heidän varajäsenensä valitaan joka neljäs vuosi toimitettavissa kunnallisvaaleissa.

Kaupunginhallitus vastaa kaupungin hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä toimeenpanee valtuuston päätökset. Kaupunginhallituksessa on 13 valtuuston valitsemaa jäsentä.

Kaupungin toimielimiä ovat kaupunginvaltuuston ja -hallituksen lisäksi lautakunnat, niiden jaostot sekä toimikunnat.

Kaupungin verkkosivuilta (turku.fi) löydät tietoa kaupunginvaltuustosta, kaupunginhallituksesta, lautakunnista sekä niiden päätöksistä.

Turun asukkailla on oikeus saada tietoa asioiden valmistelusta ja päätöksistä sekä tulla kuulluksi helposti ja oikea-aikaisesti. Helpoin tapa vaikuttaa kaupungin päätöksentekoon on äänestää kunnallisvaaleissa. Tämän lisäksi kaupunki on luonut useita erilaisia mahdollisuuksia asukkailleen vaikuttaa kaupungin asioihin. Näitä ovat muun muassa:

• Aluefoorumit, jotka ovat kaikille kaupunkilaisille avoimia keskustelutilaisuuksia.
• Asukasbudjetti, joka on kaupungin tapa toteuttaa osallistuvaa budjetointia. Siinä asukkaat pääsevät ehdottamaan, kehittämään ja äänestämään siitä, mihin kaupungin varoja käytetään.
• Kerro kantasi -palvelu, jossa voit kertoa mielipiteesi valmistelussa olevista asioista.
• Kuntalaisaloite, jonka avulla voit nostaa esiin jonkin ajankohtaisen asian tai ongelman.
• Palautepalvelu, jossa voit antaa palautetta tai kehittämisehdotuksia kaupungin palveluista.
• Vaikuttajaryhmät ovat Turun lasten parlamentti, nuorisovaltuusto, vammais-, vanhus- ja monikulttuurisuusneuvosto. Nämä ryhmät vaikuttavat palveluiden suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan. Vaikuttajaryhmiin voi ottaa yhteyttä ja esitellä heille mielessä oleva asia.

Lue lisää:

Turun seudun joukkoliikenne Föli tarjoaa helppokäyttöistä ja sujuvaa joukkoliikennettä kuuden kunnan alueella. Föliin kuuluvat Turku, Kaarina, Raisio, Lieto, Naantali ja Rusko. Fölin verkkosivuilta voit hakea tietoa reiteistä Turussa ja Turun seudulla. Palvelu ehdottaa, miten voit päästä julkisilla paikallisbusseilla paikasta toiseen.

Bussimatkan voit maksaa joko käteisellä, matkakortilla tai Föli-sovelluksella tai pankki- tai luottokortin lähimaksulla.

Matkakortin Föli-matkaan voit ostaa palvelupisteestä. Matkakorttia voit ladata Fölin verkkosivulla tai palvelupisteissä ja busseissa. Lisää tietoa myynti- ja latauspisteistä saat Fölin nettisivuilta.

Joukkoliikenteen palvelutoimiston yhteystiedot:
Kauppatorin Monitori
Aurakatu 8, KOP-kolmio
Palvelutoimisto on avoinna ma–pe kello 9–18, la kello 10–15.

Turusta on hyvät juna- ja bussiliikenneyhteydet eri puolille Suomea, erityisesti pääkaupunkiseudulle ja Helsinkiin. Turussa on myös lentokenttä, josta lähtee lentoja niin kotimaahan kuin ulkomaillekin.

Lue lisää: Liikenne Suomessa

Turku on Suomen vanhin kaupunki ja maan entinen pääkaupunki. Turun kaupunki historia lasketaan yleensä vuodesta 1229. Tuolloin paavi Gregorius IX siirsi piispanistuimen nykyisen Turun alueelle, joka oli vauras ja suhteellisen tiheästi asuttu alue jo ennen tätä. Aurajokilaaksossa sijaitseva Turku toimi myös kaupan keskuksena, mistä kertoo se, että kaupungin nimi periytyy muinaisvenäläisestä kauppapaikkaa tarkoittavasta sanasta tǔrgǔ.

Aurajoen suulla sijaitseva Turun linna oli tärkein maallisen vallan tukikohta Suomen alueella. Aluksi se toimi Ruotsin kuninkaan käskynhaltijan ja sotilaiden linnaleirinä, mutta vuosisatojen kuluessa se on toiminut myös muun muassa Juhana III:n herttua-ajan renessanssilinnana, Suomen kenraalikuvernöörin virka-asuntona ja vankilana. Nykyään Turun linna toimii museona.

Ruotsin vallan aikana Turku oli Suomen alueen suurin ja tärkein kaupunki. Turun asema Ruotsin valtakunnan itäisenä keskuksena korostui 1600-luvulla, kun kaupunkiin perustettiin lukuisia koulu- ja hallintolaitoksia. Esimerkiksi lääninhallitus perustettiin Turkuun vuonna 1617 ja Suomen ensimmäinen hovioikeus vuonna 1623.

Vanhimpana ja merkittävimpänä kaupunkina Turku toimi edelläkävijä suomalaisen yhteiskunnan ja kulttuurin kehityksessä. Uskonto, sivistys ja monet uudet aatteet ja keksinnöt kulkivat Turun kautta muualle Suomeen. Esimerkiksi Turussa lyötiin ensimmäinen Suomen oma, aboa-niminen raha ja julkaistiin ensimmäinen suomenkielinen kirja, Mikael Agricolan ABC-kiria eli aapinen. Suomen ensimmäinen yliopisto, Turun akatemia, perustettiin kaupunkiin vuonna 1640. Myös teollisuushistorian kannalta Turku on monessa suhteessa uranuurtajia.

Vuonna 1809 Ruotsin ja Venäjän välisen sodan seurauksena Suomi siirtyi Ruotsilta Venäjän vallan alle ja Suomen hallitsijaksi tuli Venäjän keisari. Aluksi Turku säilyi Suomen suuriruhtinaskunnan eli autonomisen Suomen pääkaupunkina, mutta keisari Aleksanteri I siirsi pääkaupunkiaseman Helsinkiin vuonna 1812.

Turun kaupunki tuhoutui lähes kokonaan Pohjoismaiden historian tuhoisimmassa kaupunkipalossa vuonna 1827. Tuhon seurauksena viimeisetkin keskushallinnon elimet ja Turun akatemia siirrettiin Helsinkiin. Arkkipiispanistuin kuitenkin säilyi Turussa ja lähes 800-vuotias Turun tuomiokirkko on edelleen maan kansallispyhättö.

Turku kärsi pahoja vaurioita myös toisen maailmansodan pommituksissa. Turun palon ja toisen maailmansodan jälkeisen jälleenrakennuksen, kaupungin kasvun ja uudisrakentamisen myötä Turku on kahdessa vuosisadassa kehittynyt siksi kaupungiksi, jona me sen tänään tunnemme – vanha, mutta kaunis ja vireä kaupunki Aurajoen molemmilla puolilla.