Tietoa Iisalmesta

Iisalmi on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pohjois-Savon maakunnassa, Poroveden rannalla. Kaupunki tunnetaan vireänä ja elinvoimaisena seutukeskuksena, jossa on hyvä elää ja asua, mukava vierailla ja erinomainen yrittää. Kaupungin keskusta on pikkukaupungin idylliä parhaimmillaan, luonnonkauniilla maisemalla maustettuna. Kaunis järvimaisema avautuu satamapuistossa kulkevalle, ja valtakunnallisesti merkittävänä kulttuuriympäristönä Kirkkopuiston ristikkäiset puistoakselit tarjoavat kaupunkimaisia kävelyreittejä.

Iisalmessa luonnon läheisyys yhdistyy monipuolisiin palveluihin. Kaupunkilaisille se merkitsee korkeaa elämän laatua, jossa jokapäiväisten asioiden hoitaminen on sujuvaa. Kun arki rullaa, jää vapaa-aikaa enemmän. Vapaa-ajan viettoon taas löytyy virikkeitä jokaiseen makuun, kulttuurista liikuntaan.

Asumiseen on monenlaisia mahdollisuuksia. Omien toiveiden ja tarpeiden mukaisen kodin voi valita keskustasta palvelujen ääreltä kerrostaloista tai maaseudun rauhasta luonnon keskeltä. Kaupungin omakotitonttien tarjonta on runsasta ja monipuolista.

Yrittämisen edellytykset ovat Iisalmessa kohdallaan. Tarjolla on yritystontteja, toimitiloja niin teollisuus- kuin palvelualojen yrityksille. Yhteistyö kaupungin ja yritysten välillä on mutkatonta ja päätöksenteko nopeaa. Kaupunki on osaltaan auttamassa yrittäjiä verkostoitumaan, joten uusien yrittäjien on helppo tulla Iisalmeen.

Iisalmen pappilan perustaminen tapahtui kuningas Kustaa II Aadolfin "avoimen kirjeen voimalla" 15. päivä helmikuuta 1627. Iisalmen kirkko- ja hallintopitäjän alue käsitti nykyisen koko Ylä-Savon alueen yhteensä 6089 km². Entiseen pitäjään kuuluivat Iisalmi, Kiuruvesi, Lapinlahti, Sonkajärvi ja Vieremä sekä Pielaveden Savon puoleinen osa.

1700-luvulla alkanut voimakas väestön kasvu tarkoitti uusien seurakuntien itsenäistymistä omaksi kirkkoherrakunnakseen ja Iisalmen "emäpitäjän" väestön pienenemistä. Pielavesi erosi vuonna 1811 pitäjästä ensimmäisenä, jonka jälkeen vuonna 1858 sitä seurasi Lapinlahti ja vuonna 1862 muodostettu Kiuruveden seurakunta. Suomen senaatin toimesta Iisalmen kauppalan perustamisjulistus annettiin lokakuun 24 päivänä 1860 Haukiniemen niemelle Iisalmen pitäjässä ja Iisalmen kauppala sai asemakaavan vuonna 1861.

Iisalmen kauppalan kaupungiksi kehittyminen oli monivaiheinen ja pitkällinen tie, kaupungiksi pääsyä jouduttiin anomaan vähintään viisi kertaa. Viimein keisari Aleksanteri III määräsi Pietarhovissa 22.7.1891 antamallaan "armollisella julistuksella" Iisalmen kauppalan muutettavaksi kaupungiksi. Samalla kertaa keisari vahvisti kaupungin "perustuskirjan" ja sen rakentamissuunnitelman eli kaupungin asemakaavan, joka oli vahvistettu vuonna 1877. Nämä asiakirjat allekirjoitti ministerivaltiosihteeri von Daehn, joka lähetti ne Suomen senaatille. 20.10.1891 senaatti taas päätti julkaista edellisen julistuksen ja perustuskirjan sekä antoi perustamiskirjelmän, jossa lähemmin määriteltiin Paloistilan lahjoittaminen kaupungille. Siten lokakuun 20 päivää vuonna 1891 on pidetty Iisalmen kaupungin varsinaisena perustamispäivänä.

Maaseudun kunnallisasetus annettiin v. 1865, jonka nojalla Iisalmen maalaiskunta aloitti vaikutuksensa vuoden 1874 alussa, sen ensimmäisen kuntakokouksen kokoonnuttua 23.2.1873. Tähän maalaiskuntaan tulivat kuulumaan enää Iisalmi, Sonkajärvi ja Vieremä. Iisalmen kauppala oli perustamisestaan lähtien erillinen kunta. Sonkajärvi pääsi omaksi kirkkoherrakunnakseen v. 1920 ja Vieremän kirkollinen ero emäpitäjästä toteutui v. 1921. Hallinnolliset anomukset esitettiin Iisalmen kunnallisvaltuustolle 18.8.1919 ja 27.12.1919, jotka toteutuivat lopulta 18.8.1920. Näin Sonkajärven ja Vieremän itsenäistyessä muodostui Iisalmen maalaiskunnan lopullinen alue.

Kunnallisen elämän kehitys kohti suurempia toimivia kokonaisuuksia johti vuoden 1969 lopussa Iisalmen maalaiskunnan ja Iisalmen kaupungin kuntaliitokseen. Samalla päättyi Iisalmen vanhan emäpitäjän eli maalaiskunnan toiminta omana yksikkönään sekä Iisalmen maalaiskunnan manttaalikunnan toiminta. Näin nykyinen Iisalmen kaupunki aloitti toimintansa 1.1.1970.

Maanteitse alueen pääväylä on Helsingistä Lappiin johtava Valtatie 5. Iisalmen alueen lähikuntiin johtaa runsas hyväkuntoinen maantieverkosto. Myös vilkkaasti liikennöivä julkinen bussiliikenne on helposti saavutettavissa. Maantieverkoston lisäksi Iisalmeen on myös junayhteydet kaikkialta Suomesta. Lähimmät lentokentät sijaitsevat Kuopiossa ja Kajaanissa.

Lue lisää: Liikenne

Iisalmessa on monia uskonnollisia yhteisöitä. Uskonnot Suomessa -palvelusta voit hakea tietoa uskonnollisen yhteisön ja paikkakunnan mukaan.

Lisätietoa Iisalmen evankelisluterilaisesta seurakunnasta saat seurakunnan verkkosivuilta.

Lisätietoa Iisalmen ortodoksisen seurakunnasta saat seurakunnan verkkosivuilta.

Lue lisää: Kulttuurit ja uskonnot Suomessa

Päätöksenteko

Iisalmen kaupungin ylintä päätösvaltaa käyttää kaupunginvaltuusto, jonka jäsenet valitaan joka neljäs vuosi järjestettävillä kuntavaaleilla. Kaupunginvaltuusto päättää mm. kaupungin talouden ja rahoituksen perusteista sekä kaupungin hallinnon rakenteesta. Valtuusto valitsee luottamushenkilöt kaupunginhallitukseen ja lautakuntiin. Lautakuntien tehtävänä on huolehtia toimialansa kehittämisestä sekä ohjata niiden suunnittelua ja toteutusta.

Kaupunginhallitus huolehtii kaupungin johtamisesta ja kehittämisestä valtuuston asettamien tavoitteiden, suunnitelmien ja päätösten mukaisesti. Hallituksella on keskeisiä hallinnollisia tehtäviä ja velvollisuuksia. Se valmistelee valtuuston tekemät asiat, panee ne täytäntöön ja valvoo valtuuston päätösten lainmukaisuutta. Kaupunginhallitus huolehtii myös kaupungin yleisestä kehittämisestä, valvoo viranhaltijoiden toimintaa ja kaupungin taloushallintaa sekä antaa ohjeita kaupungin määräysvallassa olevien yhtiöiden ja kuntayhtymien toiminnasta.

Vaikuttaminen

Iisalmen kaupungin asukkailla on useita vaikutusmahdollisuuksia oman kaupungin kehittämiseksi. Osallistua voit keskustelemalla luottamushenkilöiden sekä kaupungin henkilöstön kanssa, vastaamalla mielipiteitä kartoittaviin kyselyihin, tekemällä kuntalaisaloitteita sekä äänestämällä. Päätöksentekoon liittyvät asiakirjat ovat nähtävissä kaupungin nettisivuilla.

Lue lisää: Suomen hallinto, Vaalit ja äänestäminen Suomessa