Tietoa Kokkolasta

Kokkola on ilmapiiriltään innostava, yhteisöllisyyteen kannustava merenrantakaupunki, jossa elämyksellisyys on osa hyvää arkea. Panostamme vahvasti lapsiystävällisyyteen ja haluamme olla paras yrittäjyyden ympäristö.

Kokkola sijaitsee Keski-Pohjanmaalla, Pohjanlahden rannalla.

Kokkolan kaupunki on perustettu vuonna 1620 nimellä Gamlakarleby. Myöhemmin kaupungin suomenkieliseksi nimeksi vakiintui Kokkola.

Kokkolan liikekeskustan tuntumassa on yksi maamme laajimpia historiallisia puukaupunkikokonaisuuksia. Asemakaava on 1650-luvulta. Se kattaa 12 korttelia, joissa on satoja puutaloja ja piharakennuksia. Näistä vanhimmat ovat 1600-luvulta.

Kokkola on kulttuurikaupunki, josta löytyy paljon nähtävää ja koettavaa.

Kokkolasta on matkaa Helsinkiin 483 kilometriä, Jyväskylään 242, Ouluun 198, Pietarsaareen 36, Seinäjoelle 141, Tampereelle 302 ja Vaasaan 121 kilometriä.

Kaupungin satama sijaitsee Ykspihlajan kaupunginosassa ja on Suomen vilkkaimpia tavaraliikenteen satamia.

Kokkolassa on useaan toimialaan pohjautuva elinkeinorakenne. Kokkolassa on pitkät perinteet yrittäjyydestä ja kansainvälisestä liiketoiminnasta.

Alueen kärkitoimialoja ovat kemia, cleantech, biotalous, veneala sekä kauppa- ja palvelut. Kokkolassa on akkukemian keskittymä.

Merkittäviä työllistäjiä ovat esimerkiksi terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut, teollisuus, alkutuotanto, tukku- ja vähittäiskauppa, kuljetus ja rakentaminen ja koulutusala.

Kokkolaa kehitettään taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävästi tuleville sukupolville. Kokkolan kaupunki haluaa olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.

Jo keskiajalla Kokkolassa oli satama, laivanrakennuspaikka ja kauppapaikka. Maankohoaminen on ollut keskeinen tekijä Kokkolan historiassa. Se on muokannut ympäristöä merkittävästi ja vaikuttanut mm. satamalaitoksen ja kaupankäynnin kehittymiseen. Kauppaa harjoitettiin pohjanlahden rannikkoa pitkin ja maanviljelys, metsästys, kalastus ja hylkeenpyynti olivat myös tärkeitä elinkeinoja.

Kokkolan historiassa hyvin tärkeäksi muodostunut tervanvienti aloitettiin jo 1500-luvulla.

Vuonna 1620 syyskuun 7. päivänä Ruotsin kuningas Kustaa II Adolf allekirjoitti asiakirjan, jolla pienestä Ristirannan maanviljelys- ja kalastajakylästä tuli kaupunki. Nykyinen kaupunginsalmi oli tuolloin kapea merenlahti, joka ulottui Kirkonmäelle saakka.

Pikkuhiljaa Kokkolasta kehittyi merkittävä merenkulku- ja laivanrakennuspaikka. Laivanveistämöitä oli mm. Kaustarinlahdella, Mustakarilla ja Soldatskärissä. Aluksi purjehdittiin vain Turkuun ja Tukholmaan, koska Kokkola ei saanut ns. maakaupunkina harjoittaa ulkomaankauppaa.

Vuonna 1765 kaupunki sai tapulioikeudet eli oikeuden vapaaseen ulkomaankauppaan lähinnä aktiivisen kirkkoherran ja valtiopäivämiehen Anders Chydeniuksen ansiosta. Kokkola vaurastui nopeasti 1800-luvun alussa juuri tervakaupan ja laivanvarustuksen ansiosta. Kaupungin porvarit ostivat tervaa talonpojilta ja veivät ulkomaille, usein Välimeren ja Englannin satamiin.

Kokkolan kauppalaivasto oli ajoittain Suomen suurin. Nopea taloudellinen kehitys pysähtyi 1800-luvun puolivälissä, mutta nousi taas uudelleen vuosisadan loppupuolella teollistumisen myötä. Kokkolasta kehittyi tärkeä teollisuuskaupunki varsinkin nahka- ja metalliteollisuuden ansiosta.

Maa-, lento ja meriliikenteen sopiva solmukohta tekee Kokkolasta logistisesti loistavan.

Kokkolasta on hyvät liikenneyhteydet. Kokkolan kautta kulkevat valtatiet 8 ja 13. Rautatieasema sijaitsee kaupungin keskustassa. Matka junalla Helsinkiin kestää noin 4 tuntia.

Lentokenttä sijaitsee Kruunupyyssä, ainoastaan 22 km päässä Kokkolan keskustasta.

Kaupunkilaisille on myös tarjolla turvallinen, kattava, toimiva sekä viihtyisä kevyen liikenteen verkosto. Kokkola on kiinnittänyt huomiota pyöräilyn olosuhteiden parantamiseen.

Paikallisbussit kiertävät eri puolilla kaupunkia arkipäivinä.

Lue lisää: Liikenne.

Kokkolassa on monia uskonnollisia yhteisöitä. Uskonnot Suomessa -palvelusta voit hakea tietoa uskonnollisen yhteisön ja paikkakunnan mukaan.

Evankelisluterilaisella kirkolla on Kokkolassa neljä suomenkielistä ja yksi ruotsinkielinen seurakunta. Lue lisää Kokkolan seurakuntayhtymän verkkosivuilta.

Kokkolassa on ortodoksinen kirkko. Lisää tietoa ortodoksisen seurakunnan toiminnasta Kokkolassa saat Vaasan ortodoksisen seurakunnan sivuilta.

Lue lisää: Kulttuurit ja uskonnot Suomessa.

Kokkolan kaupungin ylintä päätösvaltaa käyttää kaupunginvaltuusto. Valtuutetut ja heidän varajäsenensä valitaan joka neljäs vuosi järjestettävissä kuntavaaleissa.

Kaupungin verkkosivuilta löydät tietoa kaupunginvaltuustosta ja sen päätöksistä.

Asukkaat voivat vaikuttaa kaupungin päätöksentekoon jo päätösten valmisteluvaiheessa. Tietoa erilaisista osallistumis- ja vaikuttamiskanavista löydät kaupungin verkkosivuilta.

Kunnan asukkaalla on kuntalain mukaan oikeus tehdä kunnalle aloitteita sen toimintaa koskevissa asioissa.

Kokkolassa toimii nuorisovaltuusto, vanhus- ja vammaisneuvosto sekä monikulttuurisuusneuvosto.

Lue lisää: Suomen hallinto, Vaalit ja äänestäminen Suomessa