Mielenterveys

Haastavia elämäntilanteita voivat olla esimerkiksi muutto maasta toiseen, työpaikan ongelmat tai työpaikan menetys. Perheongelmat, avioero, omaisen kuolema, sairaus tai muu elämänmuutos voivat olla kriisejä, joissa tarvitaan apua. Myös positiivinen asia, esimerkiksi lapsen syntymä, voi muuttaa elämää niin paljon, että uudessa tilanteessa tarvitaan tukea. Joskus paha olo voi yllättää myös jälkeenpäin, kun vaikeasta kokemuksesta on jo aikaa ja elämä on rauhoittunut.

Apua kannattaa hakea, jos sinulla on seuraavia oireita:

• unettomuus
• ruokahaluttomuus
• arkielämä tuntuu raskaalta
• et jaksa käydä töissä tai tavata ihmisiä
• fyysisiä oireita, joihin ei löydetä lääketieteellistä syytä
• alkoholin tai huumeiden käyttösi on lisääntynyt

Ei ole harvinaista hakea apua mielenterveyden tueksi. Suomessa 20% ihmisistä kärsii masennuksesta jossain vaiheessa elämäänsä.

Usein auttaa jo se, että asioista puhuu perheen tai ystävien kanssa. Välillä tarvitaan myös ammattiapua. Terveydenhoitajan tai lääkärin kanssa voitte yhdessä miettiä, minkälainen tuki olisi juuri sinulle sopivinta.

Usein apua on terapiasta, lääkkeistä tai molemmista yhdessä. Joskus tarvitaan hoitoa sairaalassa.

Jos sinulla on kotikunta Suomessa, ota yhteyttä omaan sosiaali- ja terveyskeskukseesi. Jos tarvitset apua nopeasti, kerro siitä puhelimessa. Lääkäri ohjaa sinut tarvittaessa eteenpäin mielenterveyden ammattilaiselle.

Eri puolilla Suomea sosiaali- ja terveyskeskuksella voi olla myös jokin muu nimi, esimerkiksi terveysasema, terveyskeskus tai hyvinvointiasema. Löydät tietoa eri paikkakuntien terveyspalveluista InfoFinlandin paikallistietosivuilta tai oman hyvinvointialueesi sivuilta.

Terveydenhuollon ammattilaiselle, esimerkiksi lääkärille tai terveydenhoitajalle, voit puhua asioistasi luottamuksellisesti. Heillä on vaitiolovelvollisuus. Se tarkoittaa, että he eivät kerro asioistasi kenellekään muulle. Jos jokin toinen terveydenhuollon asiantuntija tarvitsee tietojasi, sinulta kysytään erikseen lupa niiden antamiseen.

Omasta sosiaali- ja terveyskeskuksestasi saat tarkempaa tietoa oman alueesi mielenterveyspalveluista.

Jos olet huolissasi läheisestäsi ja arvelet, että hän saattaisi tarvita apua, voit kysyä neuvoa esimerkiksi sosiaali- ja terveyskeskuksen terveydenhoitajalta tai lääkäriltä.

Voit myös varata yksityiseltä lääkäriasemalta ajan psykiatrille tai psykologille. Sinne ajan voi joskus saada nopeammin, mutta asiakkaalle käynti maksaa huomattavasti enemmän.

Kela maksaa osan yksityisistä lääkärikuluista, jos kuulut Suomen sairausvakuutuksen piiriin. Kysy lisää Kelasta.

Kelan korvaus voidaan toisinaan vähentää suoraan summasta, jonka maksat kassalla. Ota mukaan todistus siitä, että kuulut Suomen sairausvakuutuksen piiriin. Voit hakea Kelan korvausta myös Kelasta jälkeenpäin.

Sairausvakuutus on osa Suomen sosiaaliturvaa. Lisää tietoa sosiaaliturvasta saat InfoFinlandin sivulta Suomen sosiaaliturva.

Jos tarvitset apua nopeasti, voit ottaa yhteyttä lähimpään sosiaali- ja terveyskeskukseen, päivystykseen tai päivystävään sairaalaan. Melkein koko Suomessa toimii Päivystysapu-puhelinpalvelu. Sen numero on 116117. Jos alueellasi toimii Päivystysapu, soita sinne ennen kuin menet päivystykseen. Puhelimessa saat ohjeet, mitä tehdä.

Jos läheisesi on vaaraksi itselleen tai muille eikä suostu tapaamaan lääkäriä, voit soittaa sosiaali- ja terveyskeskukseen tai päivystykseen. Jos apua tarvitaan nopeasti, kerro siitä puhelimessa. Mainitse myös, jos pelkäät, että läheisesi vahingoittaa itseään.

Jos läheisesi on hyvin huonossa kunnossa ja tarvitsee akuuttia psykiatrista sairaalahoitoa, on mahdollista, että hänet voidaan lähettää hoitoon, vaikka hän ei itse tahtoisi. Tähän tarvitaan lääkärin pakkohoitolähete. Jos joku on välittömässä hengenvaarassa, voit soittaa hätänumeroon 112. Älä soita hätänumeroon, jos tilanne ei ole kiireellinen.

Kriisipuhelin eri kielillä:

• Suomi: 09 2525 0111
• Ruotsi: 09 2525 0112
• Englanti: 09 2525 0116
• Ukraina: 09 2525 0114
• Venäjä: 09 2525 0115

Mieli ry kriisipuhelin tarjoaa välitöntä keskusteluapua kriiseissä oleville ja heidän läheisilleen. Puhelimessa vastaavat kriisityöntekijät ja koulutetut vapaaehtoiset tukihenkilöt. Sinun ei tarvitse kertoa nimeäsi kun soitat. Kriisipuhelimessa voit kertoa yllättävästä tapahtumasta tai vaikeasta elämäntilanteesta sallivassa ja tukevassa ilmapiirissä.

Jos lapsesi on tilanteessa, joka kuormittaa mielenterveyttä, voit ottaa yhteyttä oman paikkakuntasi perhepalveluihin. Siellä lapsen tilanne kartoitetaan, jotta lapsi voisi saada juuri hänelle sopivaa apua. Voit myös varata ajan lastenneuvolan psykologilta tai oman sosiaali- ja terveyskeskuksen lääkäriltä. Jos lapsi on kouluikäinen, voit ottaa yhteyttä koulupsykologiin tai koululääkäriin.

Jos olet nuori, voit kertoa vaikeista asioista esimerkiksi kouluterveydenhoitajalle, koululääkärille, koulupsykologille tai koulukuraattorille. Voit myös ottaa yhteyttä omaan sosiaali- ja terveyskeskukseesi. Lääkäri voi kirjoittaa lähetteen nuorisopsykiatrian poliklinikalle, jos se on tarpeen.

Oppilaitosten terveydenhuollossa järjestetään mielenterveyspalveluita opiskelijoille.

Jos sinulla on työpaikka, työterveyslääkärille voit puhua asioista, jotka liittyvät mielenterveyteen. Työterveyshuollossa voi olla mahdollisuus myös psykologin vastaanottoon.

Jos sinulla on vaikeita traumaattisia kokemuksia, sinun on tärkeää hakea apua. Traumaattiset kokemukset voivat liittyä esimerkiksi vainoon, syrjintään, väkivaltaan, raiskauksiin, sotaan tai kidutukseen. Tällaiset kokemukset voivat aiheuttaa traumaperäistä stressihäiriötä. Se tarkoittaa, että muistikuvat traumasta tulevat väkisin mieleen eri tilanteissa ja aiheuttavat voimakasta ahdistusta.

Traumaperäisestä stressihäiriöstä voi parantua, ja voit saada siihen apua. Ota yhteyttä omaan sosiaali- ja terveyskeskukseesi ja kerro tilanteestasi lääkärille. Hän kirjoittaa tarvittaessa lähetteen jatkohoitoon.

Jos olet tullut Suomeen pakolaisena, voit saada apua vaikeista kokemuksista toipumiseen myös Psykotraumatologian keskuksesta. Keskus on osa Helsingin Diakonissalaitoksen toimintaa, ja palvelut ovat asiakkaalle maksuttomia. Siellä on erityisiä palveluita niille, joita on kidutettu. Apu voi olla esimerkiksi psykoterapiaa. Ensin tarvitset lähetteen omasta sosiaali- ja terveyskeskuksestasi. Lääkäri neuvottelee Psykotraumatologian keskuksen asiantuntijan kanssa ja sopii jatkosta.

Jos sinun on vaikeaa opiskella tai käydä töissä mielenterveyden ongelmien takia, voit mahdollisesti hakea Kelasta tukea psykoterapiaan. Tätä kutsutaan kuntoutuspsykoterapiaksi.

Ota ensin yhteyttä psykiatriin. Psykiatri arvioi, auttaako kuntoutuspsykoterapia sinua, niin että voit taas opiskella tai tehdä työtä. Kun olet saanut vähintään kolme kuukautta hoitoa, psykiatri kirjoittaa sinulle lausunnon. Tarvitset tätä lausuntoa, kun haet Kelasta kuntoutuspsykoterapiaa.

Kuntoutuspsykoterapia voi olla yksilöterapiaa, ryhmäterapiaa, kuvataideterapiaa, perheterapiaa tai paripsykoterapiaa. Lisäksi 16–25-vuotiaille nuorille se voi olla myös musiikkiterapiaa. Nuoren terapiaan voi liittyä myös vanhempien vierailuja.

Terapiaan voi saada tukea vuodeksi kerrallaan korkeintaan 3 vuoden ajan. Kela korvaa terapiaa korkeintaan 80 kertaa vuodessa ja kolmessa vuodessa enintään 200 kertaa.

Kelan psykoterapiaa voi antaa terapeutti, jonka koulutuksen Valvira on hyväksynyt. Hänellä täytyy myös olla oikeus käyttää psykoterapeutin ammattinimikettä.

Mielenterveyskurssit

Kela järjestää mielenterveyden häiriöihin kuntoutuspsykoterapian lisäksi ryhmämuotoista kuntoutusta.  Kelan kuntoutuskurssit on tarkoitettu kaikille, joille terveydenhuolto suosittelee kuntoutusta.

MIELI Suomen Mielenterveys ry:n sivuilta löydät tietoa

• vaikeista elämäntilanteista
• mielenterveyden ongelmista
• kriiseistä
• siitä, miten haet apua
• siitä, miten voit toipua