Tietoa Helsingistä

Helsingissä voit matkustaa HSL:n lipulla kaikissa busseissa, lähijunissa, raitiovaunuissa, metrossa ja Suomenlinnan lautalla. Voit maksaa lipun kätevästi puhelimesi HSL-sovelluksella tai HSL-kortilla, johon voit ladata kautta tai arvoa. Tarkista, mihin kellonaikaan asti lippu on voimassa. Jos aikaa on jäljellä, voit vaihtaa liikennevälineestä toiseen. Ei haittaa, jos lippu vanhenee viimeisen matkasi aikana.

Reittiopas-palvelusta voit hakea tietoa reiteistä pääkaupunkiseudulla. Palvelu neuvoo, miten voit päästä julkisilla liikennevälineillä paikasta toiseen.

HSL-kortti

HSL-kortti käy paikallisliikenteen linja-autoissa, lähijunissa, metrossa, raitiovaunuissa ja Suomenlinnan lautalla.

HSL-kortteja on kahdenlaisia. Henkilökohtainen kortti tarkoittaa, että vain kortin omistaja voi käyttää sitä. Se on halvin tapa matkustaa. Haltijakohtainen kortti tarkoittaa, että korttia voi käyttää useampi henkilö.

Ennen kuin hankit henkilökohtaisen kortin, sinun täytyy rekisteröityä vakinaiseksi asukkaaksi johonkin HSL:n lippualueen kaupunkiin. Kaupungit ovat Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kirkkonummi, Kerava ja Sipoo.

Voit ostaa HSL-kortin HSL:n myyntipisteestä tai palvelupisteestä. Niitä on eri puolilla pääkaupunkiseutua. Henkilökohtaisen HSL-kortin voi ostaa palvelupisteestä. Jos ostat henkilökohtaisen HSL-kortin, ota mukaasi henkilöllisyystodistus. Voit ostaa henkilökohtaisen HSL-kortin myös HSL:n verkkosivujen kautta, jos sinulla on suomalaiset verkkopankkitunnukset.

Voit matkustaa HSL-kortilla, kun lataat siihen kautta tai arvoa. Kausi tarkoittaa aikaa: esimerkiksi yksi kuukausi. Arvo tarkoittaa rahaa. Jos käytät julkista liikennettä usein, sinun kannattaa ladata kortille kautta.

Voit ladata HSL-kortin missä tahansa matkakortin latauspisteessä tai internetissä. Lisätietoja saat HSL:n verkkosivuilta.

Pyöräily ja kävely

Helsingissä on paljon pyöräteitä. Kevyen liikenteen reittioppaasta voit hakea sopivan reitin, jos haluat kävellä tai liikkua polkupyörällä.

Auto ja lentoliikenne

Monilla metroasemilla ja rautatieasemilla on mahdollista pysäköidä auto maksutta ja jatkaa matkaa julkisilla liikennevälineillä.

Helsingistä on hyvät maantieyhteydet eri puolille Suomea. Lähin lentoasema on Helsinki-Vantaan lentoasema.

Tietoa koko Suomen liikenteestä löydät InfoFinlandin sivulta Liikenne Suomessa.

Helsingin asioista päättää kaupunginvaltuusto. Sen jäsenet edustavat eri poliittisia ryhmiä. Valtuusto valitaan joka neljäs vuosi kuntavaaleissa. Voit seurata valtuuston kokouksia ja saada lisää tietoa päätöksenteosta Helsinki-kanavalta tai kaupungin verkkosivuilta.

Pormestari ja kaupungin toimijat järjestävät asukkaille eri puolilla Helsinkiä asukasiltoja, joissa kerrotaan ja keskustellaan kaupungin asioista.

Voit myös itse vaikuttaa päätöksentekoon. Kuntavaaleissa äänestäminen on tärkeä tapa vaikuttaa. Voit myös osallistua kaupungin kehittämiseen erilaisten sähköisten kanavien kautta. Esimerkiksi Helsingin sivuilla on valmis lomake eli palautejärjestelmä. Sen kautta voit lähettää kaupungille kysymyksiä ja ehdotuksia tai antaa palautetta.

Lisäksi asuinalueellasi toimii kaupungin yhteyshenkilö eli stadiluotsi, joka voi auttaa viemään ehdotuksesi eteenpäin. Lisätietoa stadiluotseista ja heidän yhteystietonsa löydät Helsingin kaupungin verkkosivuilta.

Helsinki käyttää 8,8 miljoonaa euroa kaupunkilaisten ehdotusten toteuttamiseen. OmaStadi tarkoittaa, että voit ehdottaa ja äänestää asioista, jotka omalle alueelle toteutetaan. Hyvä ehdotus tekee kaupungista viihtyisän, toimivan ja hauskan meille kaikille.

Helsingissä ja Helsingin seudulla toimii hyvin monia uskonnollisia yhteisöitä. Helsingissä on monen eri uskontokunnan pyhäkköjä sekä lisäksi erilaisia toimintakeskuksia. Uskonnot Suomessa -palvelusta voit hakea tietoa uskonnollisen yhteisön ja paikkakunnan mukaan.

Lue lisää: Kulttuurit ja uskonnot Suomessa.

Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa perusti Helsingin nykyisen Vanhankaupunginkosken rannalle määräämällä 12.6.1550 muiden kaupunkien asukkaita muuttamaan Helsinkiin. Suomi oli silloin osa Ruotsia.

Kustaa Vaasa halusi tehdä Helsingistä Tallinnan kanssa kilpailevan kauppakaupungin, ja sinne muutti myös hollantilaisia ja saksalaisia kauppiaita. Pian Ruotsi valloitti Tallinnan, ja Helsingistä tuli sotakaupunki, jonka sataman kautta vietiin sotilaita ensin Baltian ja 1630-luvulla 30-vuotiseen sotaan Saksan alueelle.

Vuonna 1640 Helsinki siirrettiin nykyiselle paikalleen Vironniemelle. Ensimmäiset 200 vuotta se oli vaatimaton pikkukaupunki.

Suuren Pohjan sodan aikana vuonna 1710 rutto surmasi kaksi kolmasosaa Helsingin asukkaista. Venäjä miehitti Helsinkiä kahdesti 1700-luvulla, kun Ruotsi ja Venäjä sotivat toisiaan vastaan.

Vuonna 1748 Helsingin edustan saarille alettiin rakentaa Viaporin (ruots. Sveaborg, "Ruotsin linna") merilinnoitusta, nykyistä Suomenlinnaa. Linnoituksen rakentaminen toi pieneen kaupunkiin lisää asukkaita, ja myös kaupankäynti vilkastui.

Ruotsi menetti maan itäosan Venäjälle vuosien 1808−1809 sodassa. Helsingin ja Viaporin venäläiset valloittivat vuonna 1808, ja sodan aikana kaupunki paloi.

Venäjä teki valloittamastaan alueesta itsehallinnollisen Suomen suuriruhtinaskunnan. Vuonna 1812 keisari Aleksanteri I korotti Helsingin Suomen pääkaupungiksi. Samalla alettiin rakentaa Helsingin empire-tyylistä keskustaa, jonka rakennuksiin uuden suuriruhtinaskunnan tärkeät instituutiot sijoittuivat. Myös yliopisto siirrettiin vuonna 1828 Turusta Helsinkiin.

Kun Suomi itsenäistyi vuonna 1917, Helsingistä tuli Suomen tasavallan pääkaupunki. Tammikuussa 1918 Helsingissä otti vallan punakaarti, joka edusti työväestöä. Samaan aikaan porvaristoa ja talonpoikia edustavat valkoiset joukot järjestäytyivät Pohjanmaalla, ja alkoi sisällissota. Huhtikuussa Suomeen tulleet saksalaiset joukot valloittivat Helsingin valkoisille.

Toisen maailmansodan aikana vuosina 1939–1944 Neuvostoliitto pommitti Helsinkiä, mutta hyvän ilmapuolustuksen ansiosta kaupunki kärsi vain lieviä tuhoja.

Vuonna 1946 Helsinkiin liitettiin uusia alueita, ja kaupungin pinta-ala kasvoi melkein kahdeksankertaiseksi. Kaupungin väestö kasvoi nopeasti, ja kaupunkiin liitetyille alueille rakennettiin 1950−1980-luvulla monia uusia esikaupunkeja.

Helsinki-päivää vietetään joka vuosi kaupungin perustamispäivänä 12.6. Eri puolilla Helsinkiä on silloin paljon erilaisia tapahtumia.